Millaisia suomalaiset ovat huonekalujen ostajina? Tutkimus paljasti yllättäviä faktoja!
)
Masku halusi oppia tuntemaan suomalaiset sisustajat paremmin selvittämällä kuluttajien huonekalujen ja sisustustarvikkeiden ostamiseen liittyviä tottumuksia sekä toiveita. Taloustutkimuksen kanssa toteutettu Suomalaiset huonekaluostajina 2023 -tutkimus paljasti ehkä hieman yllättäviäkin faktoja suomalaisten tavoista kotiin ja sisustamiseen liittyen.
“Me ollaan niitä sohvaperunoita” - viimeksi ostetuimpien huonekalujen listalla sohva oli ykkösenä ja olohuonetta pidetään kodin tärkeimpänä huoneena
Suomalaiset tuntuvat arvostavan sohvalla pötköttelyä, sillä kaikkein tärkeimpänä huoneena pidettiin olohuonetta ja viimeksi ostetuimpien huonekalujen listaykkösenä komeili sohva tai sohvapöytä. Olohuoneella nähdään olevan merkittävä vaikutus arjen sujuvuuden ja kodissa viihtymisen kannalta.
Sisustustrendit eivät kiinnosta suomalaisia – huonekalujen hankinnassa keskitytään ennen kaikkea käytännöllisyyteen
Sisustustrendit eivät juurikaan kiinnosta suomalaisia. Yli puolet vastaajista kertoi, etteivät he ole kiinnostuneita sisustustrendeistä (54 %), ja noin kolmasosa taas on kiinnostunut, mutta näkee, ettei trendeillä ole varsinaista vaikutusta heidän omaan sisustamiseensa (34 %). Vain yksi prosentti vastaajista kertoi suhtautuvansa intohimoisesti sisustamisen trendeihin.
Suomalaisten ostokäyttäytymistä huonekalukaupoilla ohjaa kaikkein eniten käytännöllisyys. Lähes puolet tutkimuksen vastaajista kertoi käytännöllisyyden olevan heille tai heidän perheelleen tärkein huonekalujen valintaperuste (47 %). Panostajia ja pihistäjiä näyttäisi olevan suomalaisten joukossa lähes saman verran; viidesosa vastaajista panostaa laatuun hinnasta huolimatta (20 %), ja lähes yhtä suurelle osalle edullinen hinta on tärkein vaikuttava tekijä huonekalua ostettaessa (19 %).
Suomalainen haluaa päättää itse, kuinka kotinsa sisustaa. Mielipidettä kysytään lähinnä kodin muilta aikuisilta, eikä aina heiltäkään.
Trendien lisäksi myöskään perheen ulkopuolisten henkilöiden mielipiteillä ei ole vaikutusta suomalaisten huonekaluhankintoihin. Huonekaluja hankittaessa suomalaiset kuuntelevat perheen aikuisia (61 %), ainoastaan omaa mielipidettään (41 %) sekä perheen lapsia (15 %). Sukulaisten, naapureiden tai sosiaalisen median vaikuttajien mielipiteillä on kullakin merkitystä vain parille prosentille vastaajista.
Suomalainen kuluttaa huonekalunsa loppuun ja ostaa vasta sitten uudet
Huonekaluja ostetaan ennen kaikkea tarpeeseen. Yleisimmät syyt uusien huonekalujen hankkimiselle ovat vanhan huonekalun hajoaminen tai kuluminen (88 %), huonekalun tarpeellisuus arjen sujuvuuden kannalta (60 %) sekä muutto uuteen asuntoon (43 %). Huonekalun tarpeellisuus kotona viihtymisen kannalta on muuton kanssa yhtä yleinen syy (43 %).
Arvio omasta kulutuksesta huonekaluihin ja sisustustuotteisiin on varovaisessa nousussa
Suomalaiset käyttivät oman arvionsa mukaan viimeisen vuoden aikana huonekaluihin keskiarvolta 990 euroa ja sisustustarvikkeisiin 268 euroa. Arviot omasta kulutuksesta painottuivat annetun asteikon alkupäähän; yleisin arvio huonekalujen kohdalla oli alle 500 euroa (43 %) ja sisustustarvikkeiden kohdalla alle 200 euroa (56 %).
Kysyttäessä tulevan vuoden kulutuksesta arviot kasvoivat. Huonekalujen kohdalla vastausten keskiarvo oli 1103 euroa ja sisustustarvikkeiden kohdalla 312 euroa. Alle 500 euron arviot tippuivat huonekalujen kohdalla 14 prosenttiyksiköllä (29 %) ja sisustustarvikkeiden kohdalla alle 200 euron arviot tippuivat vastaavasti 14 prosenttiyksiköllä (42 %).
Vain 7% suomalaisista vaihtaa petauspatjan suositusten mukaisesti eli muutaman vuoden välein. 28% vaihtaa petauspatjan kerran kymmenessä vuodessa ja 14% harvemmin kuin kerran kymmenessä vuodessa.
Suomalaiset uusivat suurimman osan huonekaluistaan kymmenen vuoden välein tai harvemmin. Pitkäkäyttöisimpiä huonekaluja ovat kirjahyllyt ja vitriinit (72 % uusii kerran kymmenessä vuodessa tai harvemmin). Petauspatjoja uusitaan useammin (7% uusii kahden vuoden välein ja 36 % uusii viiden vuoden välein), vaikka senkin kohdalla kymmenen vuoden välein tai harvemmin uusivien osuus on suuri (42 %).
Suurin osa ostaa huonekalunsa myymälöistä, mutta tuotteisiin tutustutaan somessa ja huonekaluliikkeiden verkkokaupoissa
Kyselyn perusteella myymälät ovat selvästi suosituin paikka ostaa sekä huonekaluja (81 %) että sisustustarvikkeita (74 %). Verkkokauppaa suositaan hieman enemmän sisustustarvikkeiden (15 %) kuin huonekalujen (11 %) osalta.
Huonekaluvalmistajien ja -liikkeiden verkkosivut ovat suosituin kanava inspiraation etsimiseen (61 %) ja valikoimaan tutustumiseen (66 %). Google tai muut hakukoneet ovat toiseksi suosituin kanava inspiraation etsimiseen (57 %) ja valikoimaan tutustumiseen (53 %). Puolet vastaajista etsivät inspiraatiota (50 %) ja tutustuvat valikoimaan (49 %) paikan päällä myymälöissä.
64% suomalaisista yhdistelee uutta ja kierrätettyä kodin sisustuksessa
Second hand -tuotteiden suosio näkyy suomalaiskodeissa. 64% vastaajista kertoi hankkivansa huonekaluja sekä uusina että kierrätettyinä. 31% kertoo hankkivansa kalusteita ainoastaan uusina ja 4% ostaa ainoastaan kierrätettyjä huonekaluja.
Taloustutkimuksen toteuttaman tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten kuluttajien huonekalujen ja sisustustarvikkeiden ostamiseen liittyviä aiheita. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat suomalaiset. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen nettipaneelissa 16.8.-22.8.2023. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1 524 kohderyhmään kuuluvaa henkilöä. Tutkimus tullaan toteuttamaan vuosittain.
)
)
)